Terveisiä eläinten hyvinvointifoorumista – osa 1

Eläinten hyvinvoinnintutkimuskeskus järjesti tänä vuonna kahdeksatta kertaa Eläinten hyvinvointifoorumin, joka on yleisölle ilmainen tapahtuma.Teemana oli tänä vuonna eläinten hyvinvoinnille olennaiset käyttäytymistarpeet.

Keskuksen tutkijat Anna Valros ja Laura Hänninen pääsivät puhumaan omista suosikkiaiheistaan: emakoiden pesänrakennuksesta ja eläinten unesta. Lisäksi eläinsuojeluasiamies Sari Salminen kertoi eläinsuojelulain kokonaisuudistuksesta.Kirjoitin lyhyet koonnit Valrosin ja Hännisen esityksistä, sillä niiden teemat ovat läsnä myös koirien kanssa toimiessa, vaikka esitysten esimerkit ovat valtaosin muista lajeista. Tässä ensin sikamaisen kiinnostavaa tietoa.

Pesää rakentamalla hyväksi emäksi

Käyttäytymistarpeella viitataan toimintaan, jota eläin on motivoitunut suorittamaan ja tuottaa turhautumista, mikäli eläin ei saa siihen mahdollisuutta. Pelkän lopputuloksen sijaan itse toiminta on eläimelle tärkeää. Esimerkiksi syöminen on käyttäytymistarve, jota ei voi tyydyttää pelkällä vatsan täyden olon tunteella. Motivaation voi herättää ulkoiset tai sisäiset tekijät tai näiden yhdistelmä. Esimerkiksi sikojen rypeminen on tärkeää ihon hoidolle (sisäinen tekijä) ja lämmönsäätelylle (ulkoinen tekijä: ympäristön lämpötila).

Valros on tutkinut emakoiden pesärakennusta, joka on hormonaalisesti määräytynyttä käyttäytymistä ja käynnistyy synnyksen lähestyessä. Pesänrakennusta esiintyy emakoilla elinympäristöstä riippumatta. Emakko pyrkii rakentamaan pesää jopa porsitushäkissä betonilattialle. Sika käyttää pesänrakennukseen kuitenkin enemmän aikaa, mikäli siihen on tilan ja pesänrakennusmateriaalien avulla tarjottu paremmat mahdollisuudet. Ennen synnytystä emakko on valmis tekemään pesäntekomateriaalien eteen yhtä paljon töitä kuin saadakseen nälkäisenä ruokaa eli se on hyvin motivoitunut pesänrakentaja synnytyksen lähestyessä.

Mitä paremmat mahdollisuudet pesänrakennukseen ovat, sen enemmän emakon hormonitasot (oksitosiini ja prolaktiini) nousevat ja emakoiden emäominaisuudet paranevat. Synnytys on nopeampi (220 vs. 300 min*), kuolleita porsaita syntyy vähemmän (0,4 vs. 1*), maidontuotanto on runsaampaa, emakko on vähemmän reaktiivinen porsaita kohtaan, porsaat kasvavat nopeammin ja emakko varoo porsaita paremmin makuulle käydessään. Valrosin sanoin emakosta tulee parempi emä, kun “hormonihässäkkä” on pesänrakentamisessa käynnistynyt paremmin. Oksitosiinipistoksia käytetään toisinaan sikaloissa porsituksessa apuna, mutta näin annosteltu oksitosiini ei läpäise aivoveriestettä, eikä sillä ole täten keskushermostovaikutuksia. Emakoiden pesänrakennus on hyvin mielenkiintoinen esimerkki siitä, miten kauaskantoiset vaikutukset yhden käyttäytymistarpeen toteuttamismahdollisuuksilla voi olla.

* Luvut ovat arvioitani luennolla esitetyistä kuvaajista