Haukotus tarttuu koiraankin – osa 2

Ensimmäisessä osassa kerrottiin haukotuksen tarttuvan ihmisestä koiraan sekä käytiin läpi erilaisia siihen vaikuttavia tekijöitä. Tässä kirjoituksessa esitellään mahdollisia mekanismeja haukotuksen tarttumisen taustalla. Muutamia erilaisia vaihtoehtoja on esitetty: yksinkertainen tarttuminen, tiedostamaton jäljittely tai sosiaali-kognitiivinen mekanismi, jolla saattaa olla jopa yhteyksiä empatiaan. Tarttuvalla haukotuksella saattaa olla rooli ryhmän toiminnan ja tunnetilojen synkronoimisessa – mahdollisesti siis jopa yli lajirajojen.

Yksinkertainen tarttuminen

Kun jokin tietty ärsyke laukaisee käytösmallin ilman, että taustalla on oppimista, on kyse yksinkertaisesta haukotuksen tarttumisesta. Koirilla on esimerkiksi todettu haukottelun ääneen riittävän tarttumiseen. Sosiaalisella siteellä ei pitäisi kuitenkaan olla mitään vaikutusta yksinkertaiseen tarttumiseen, joten koirilla saadut tulokset omistajan haukotuksen herkemmästä tarttumisesta viittaisivat johonkin muuhun mekanismiin.

Jäljitteleekö koira ihmistä?

Tiedostamatonta jäljittelyä esiintyy ihmisillä, kun ihminen haluaa kiintyä tai sitoutua toiseen henkilöön. Koirat kiintyvät ihmisiin, joten on arveltu, että ne mahdollisesti myös tästä syystä jäljittelisivät ihmisen toimintaa. Jäljitellyksi tuleminen sitä vastoin lisää ihmisillä toisesta henkilöstä pitämistä. Tästä syystä on arveltu, että ihmiset ovat saattaneet jalostaa koiria, jotka jäljittelevät meitä.

Sosiaalis-kognitiivinen mekanismi

Paljon mielenkiintoa on herättänyt myös mahdollinen yhteys empatiakykyyn. Ihmisillä haukotukset tarttumisen taustalla vaikuttaisi olen sosiaalis-kognitiivinen mekanismi. Aivokuvantamisen menetelmin on voitu havaita empatiaan ja sosiaalisiin taitoihin liittyvien aivoalueiden aktivaatiota. Haukotus tarttuu myös helpommin henkilöihin, jotka ovat menestyneet mm. empatiaa mittaavissa testeissä. Lapsiin haukotus alkaa tarttua samassa iässä, kun lapsi kykenee tarkasti identifioimaan muiden tunteita.

Koirilla ei ole havaittu kuitenkaan esimerkiksi mielen teoriaa, joka tarkoittaa kykyä ymmärtää muiden ajatuksia ja tunteita sekä ymmärtää nämä erilliseksi omistaan. Kognitiivista empatiaa ei tästä syystä pidetä todennäköisenä, mutta affektiivista empatiaa pidetään mahdollisena. Affektiivisessa empatiassa tunnetilat tarttuvat yksilöstä toiseen. On ehdotettu, että affektiivinen empatia perustuu mm. tiedostamattomaan jäljittelyyn. Sosiaalinen side ja läheisyys lisäävät jäljittelyä ja empatiaa, joten koirilla saadut tulokset tutun ihmisen haukotuksen voimakkaammasta tarttumisesta viittaisivat tähän suuntaan.

Eri tilanteet – ei mekanismit?

On ehdotettu, että stressaavassa ja rauhallisessa tilanteessa haukotuksen tarttumisella olisi erilainen merkitys ja taustalla mahdollisesti erilaiset mekanismit. Koirilla vireystilaan ja haukotuksen tarttumiseen liittyen oli saatu hieman ristiriitaisia tuloksia, joten on arveltu, että koiran vireystila ja tilanne vaikuttavat.

Epäselvässä tai jännittävässä tilanteessa, kuten koetilanteen alussa, vireystila on koholla ja ihmisen haukotus havaitaan signaalina stressistä. Ensimmäisessä kirjoituksessa mainitsin tutkimuksesta, joissa vasteena ihmisen haukotukselle haukotelleiden koirien kortisolitasot olivat kohonneet. Näillä koirilla koe oli alkanut useimmiten ihmisen haukottelulla. Mikäli ihmisen haukottelu on myöhemmin kokeen aikana, on koira todennäköisesti ehtinyt jo rauhoittua, eikä haukotus tartu yhtä helposti. Ei kuitenkaan ole aivan selvää herkistääkö korkea vireystila haukottelun tarttumiselle vai nostaako tarttunut haukotus vireystilaa ja kortisolitasoja.

Rauhallisessa ja rennossa tilanteessa ihmisen haukotus saatetaan tulkita merkiksi väsymyksestä.  Tälläinen haukotuksen tarttuminen saa aikaan myös koiran rentoutumisen. Koiranpennut olivat eräässä tutkimuksessa rentoutuneet ihmisen haukottelusta myös silloin, kun haukotus ei ollut niihin tarttunut.  Haukotuksella saattaa siis olla erilainen merkitys eri tilanteissa ja tarttumisen mekanismit voivat olla erilaiset. On kuitenkin ehdotettu, että molemmilla saattaa olla empatiaan liittyvä kommunikatiivinen merkitys, jossa tunnetila tarttuu.


Vaikuttaako haukotteluni Piin vireystilaan rauhoittavasti?​

Mitä haukotuksen tarttumisesta siis tiedetään?

Voitaneen todeta haukotuksen tarttuvan ihmisestä koiraan ainakin koiran ollessa yli seitsemän kuukauden ikäinen. Vaikuttaisi myös siltä, että haukotus tarttuisi helpommin tutulta henkilöltä. Tutkimustuloksissa on ollut kuitenkin runsaasti vaihtelua ja menetelmät ovat olleet erilaisia, joten moni seikka on vielä epäselvä. Myös tarttumisen mekanismi on vielä hämärän peitossa, mutta useita mahdollisia selityksiä on esitetty.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *