Vapaaehtoisesti tassupesulle

Kevään myötä myös kurakelit ja tassupesut ovat taas arkipäivää. Valitettavan monille koirille suihkuun joutuminen on epämiellyttävä kokemus, johon ne välttely-yritysten jälkeen vastahakoisesti tyytyvät. Toistuvat painostavat ja pakotetut toimenpiteet heikentävät eläimen hyvinvointia ja lisäksi vaikuttavat negatiivisesti koiran ja omistajan väliseen suhteeseen. Aivan suotta vieläpä, sillä tassupesusta voi tehdä koiralle mukavan tilanteen, johon se osallistuu mielellään ja vapaaehtoisesti. Samaa lähestymistä voi hyödyntää myös muihin käsittely- ja hoitotoimenpiteisiin.

kevat

Ennakoitavuus ja kontrolli

Mikäli eläin ei pysty kontrolloimaan epämiellyttävää ärsykettä esimerkiksi estämällä sen esiintymisen tai väistämällä pois tilanteesta, on tilanne eläimelle hyvin stressaava ja voi johtaa pahimmillaan opittuun avuttomuuteen. Opittu avuttomuus on äärimmäisen kuormittava tila, jossa eläin ei pysty vaikuttamaan epämiellyttäviin tilanteisiin ja passivoituu. Tila heikentää kognitiivisia toimintoja kuten muistia ja oppimista, joihin jo lievempi, mutta krooninen, stressi vaikuttaa samoin. Asiaan kannattaa siis puuttua, vaikka koiran reaktiot olisivat opittua avuttomuutta lievempiä.

Kontrolloitavuuden lisäksi ärsykkeen ennakoitavuudella on merkitystä. Mm. rotat valitsevat mieluummin ennakoitavan sähköiskun ennakoimattoman sijaan jopa silloin, kun ennakoitu sähköshokki on voimakkaampi ja kestoltaan pidempi. Eläimet valitsevat siis mieluummin ennakoitavan suuremman pahan kuin lievemmän, mutta arvaamattoman. Sen sijaan fysiologiset stressin mittarit kuten mahahaavojen esiintyminen, painon putoaminen tai veren kortisoli-pitoisuuden nousu eivät ole yksiselitteisesti osoittaneet ennakoitavia, aversiivisia tilanteita vähemmän stressaaviksi. Ennakoitavuuden sijaan lieneekin tärkeämpää keskittyä ennen kaikkea kontrollin lisäämiseen. Käytännössä kontrolli lisää aina myös ennakoitavuutta ja toisinaan näitä kahta ilmiötä on vaikea erottaa toisistaan.

Epämieluisasta kannattavaksi

Kun haluat vähentää eläimen stressiä jossakin epämiellyttävässä tai pelottavassa tilanteessa, tarjoa sille siis mahdollisuus kontrolloida tilannetta. Samaa lähestymistä kannattaa kuitenkin hyödyntää jo ennen ongelmien ja negatiivisten mielleyhtymien syntymistä. Käytännössä kontrolloitavuus voidaan toteuttaa niin, että eläin voi halutessaan aina poistua tilanteesta tai/ja poistaa ärsykkeen jollain toisella tapaa. Samalla voidaan opettaa koiralle ihmisten näkökulmasta turvallisia tapoja ilmaista itseään, jolloin koira ei joudu etenemään kohti aggressiivista käyttäytymistä paetakseen ahdistavista tilanteista. Tällöin kouluttajan on myös helppo nostaa ärsykkeen intensiteettiä sopivan hitaasti, sillä muutoin eläin poistuu paikalta, eikä enää osallistu harjoitteluun. Sekä ennakoitavuutta että kontrollia parannetaan sillä, että koira omalla toiminnallaan aloittaa epämiellyttävän ärsykkeen. Esimerkkinäi agilitykeinun liike, joka alkaa koiran laittaessa itse painon laudan päälle ja keinu pamahtaa aina maahan asti, jolloin liikerata on ennakoitava.

Pelkästään kontrollin lisääminen, eli esimerkiksi mahdollisuus poistua suihkusta, ei toki saa useimpia koiria vapaaehtoisesti ottamaan osaa pesutoimenpiteisiin. Kuvaan astuu positiivisen vahvistamisen tekniikat, joissa kouluttajan haluamasta toiminnasta seuraa jokin koiralle mieluisa ja tavoiteltu palkkio. Epämiellyttävä ärsyke esitellään ikään kuin häiriönä ja aluksi niin lievänä, että eläin vapaaehtoisesti ja hyvillä mielin valitsee sen sietämisen saadakseen positiivisen vahvisteen eli esimerkiksi ruokaa tai leikkihetken. Koulutuksen edetessä aiemmin välteltävä ärsyke alkaakin ennustaa mukavia palkkioita ja tilanne muuttuu kaikille osapuolille mieluisaksi.

Esimerkki: tassujen pesu

Tässä käytännön esimerkissä tassukohteesta tehdään koiralla on/off-nappi, jolla se voi säädellä suihkun avaamista ja sulkemista. Selkeintä voi olla hyödyntää koroketta, jolle koiran etutassut mahtuvat. Tällöin koiralla on selkeä ja yksinkertainen tehtävä ja samalla omistajalla on helposti havaittava raja, jota seurata: joko koiran molemmat etutassut ovat kohteen päällä tai ne eivät ole. Koiran laittaessa tassut kohteen päälle, suihku avataan, harjoittelun vaiheesta riippuen myös kastellaan koiraa hieman ja tämän jälkeen palkitaan koira esimerkiksi makupaloilla. Noudatetaan siis kaavaa: tassut kohteella -> epämiellyttävä ärsyke alkaa -> epämiellyttävä ärsyke päättyy -> palkkio. Mikäli koira poistuu kohteen päältä ennen palkkiota, jätetään makupala toimittamatta ja odotetaan, että koira palaa itse kohteen päälle. Tämän jälkeen ärsyke toistetaan lievempänä, sillä tavoitteena on päästä palkitsemaan koira kohteen päällä pysymisestä. Koiralle annetaan vapaus myös poistua halutessaan paikalta ja jätetään tällä kertaa koira esimerkiksi eteiseen kuivumaan rapaisine tassuineen.

Vaihe 1: kohteen opettaminen

Erillisessä tilanteessa opetetaan koira ensin tarjoamaan tassujen laittamista kohteen eli korokkeen päälle. Palkitse koira aluksi kohteen huomioimisesta, sitten kohti kohdetta liikkumisesta ja nosta kriteeri vähitellen kohteen päälle menemiseen. Älä ohjaa koiraa houkuttelemalla vaan opeta koira tarjoamaan kohteelle kiipeäminen ilman apuja. Suoritukselle ei tarvitse lisätä vihjettä, sillä pelkkä kohteen esiin tuleminen on tähän tarkoitukseen riittävä vihje. Tavoitteena on, että välittömästi kun kohde osuu maahan koira on innokkaasti laittamassa etutassut sen päälle.

Harjoittele tehtävää parissa eri ympäristössä kuten olohuoneessa, keittiössä ja makuuhuoneessa. Siirry sitten harjoittelemaan kylpyhuoneeseen ja lopulta suihkukaappiin tai siihen paikkaan, missä tulet koiran pesemään. Mikäli koira on kovin epäluuloinen, muista tarjota sille mahdollisuus poistua ja etene hitaasti. Lisää häiriöksi tassujen ja vartalon käsittelyä, jota on myöhemmin luvassa myös pesemisen aikana.

Koiran voi palkita aina kahdella makupalalla: anna ensin makupala kohteen päällä seisovalle koiralle ja heti perään heitä makupala hieman kauemmaksi niin, että koira poistuu kohteen päältä. Tarkkaile sitä, kuinka nopeasti koira palaa kohteelle. Mikäli toiminta ei ole sujuvaa vaan palaamisessa on viivettä, voi olla, että olet edennyt liian nopeasti ja koira alkaa jännittää tilannetta. Saattaa myös olla, että olet vain harjoitellut liian pitkään kerrallaan. Koiran kanssa harjoittelusta kannattaa pitää tauko ja palata harjoittelemaan tilannearvion ja jatkosuunnitelman tekemisen jälkeen.

Vaihe 2: vesihana auki

Tässä vaiheessa harjoitteluun lisätään monille hieman epämiellyttävä ärsyke eli veden suihkuttaminen. Suosittelen käyttämään käsisuihkua, sillä sen saa helposti ja nopeasti pois päältä ja jälleen uudestaan päälle. Muista tuttu kaava: koiran etutassut kohteen päälle -> häiriö alkaa -> häiriö päättyy -> palkkio. Pidä ärsykkeen taso sellaisena, että koira poistuu sen takia korokkeelta aniharvoin, jos lainkaan. Heitä kuitenkin itse toisinaan palkkioksi annettava makupala pois kohteelta, jotta voit tarkkailla kuinka nopeasti koira kohteelle palaa. Häiriötä ei kannata jatkuvasti vaikeuttaa vaan tehdä välillä myös helppoja toistoja.

Suihkuta ensin lattiaa mahdollisimman kaukana koirasta – älä siis vielä kastele koiraa. Siirry vähitellen suihkuttamaan lattiaa aivan koiran vierestä. Mikäli koirasi on jo yhdistänyt suihkuttamisen epämiellyttäväksi toimenpiteeksi, voit aloittaa esimerkiksi lavuaarin vesihanan avaamisesta. Siirry seuraavaan vaiheeseen, kun koira iloisesti suoriutuu näistä häiriöistä.

Vaihe 3: koiran kasteleminen

Nyt on aika alkaa katsella koiran tassuja. Lämmittele ensin edellisen vaiheen helpommilla häiriöillä ja siirry sitten vähitellen kastelemaan pikaisesti koiraa. Voit käyttää kevyttä veden painetta, joka ei ole koirasta yhtä inhottava. Muista tehdä sekaisin helpompia ja vaikeampia toistoja. Mikäli pikaiset tassujen kastamisen sujuvat hyvin, voit alkaa kastella koiraa enemmän ja myös vartalon alueelta. Pää on usein haastavin ja sen kastelemiseen kannattaa totuttaa viimeisenä. Voit alkaa lisätä tarvittaessa veden painetta ja ottaa mukaan ensimmäisestä vaiheesta tuttua tassujen käsittelyä, jotta lian saa paremmin irtoamaan.

Pidä edelleen huoli siitä, että suihkuttaminen päättyy heti koiran siirtyessä pois kohteelta ja koira voi halutessaan poistua tilanteesta. Mikäli koira väistyy pois kohteelta, odota, että se itse palaa takaisin ja toista sen jälkeen ensin helpompia häiriöitä. Tämän vaiheen jälkeen sinun pitäisi pystyä pesemään koira, joka vapaaehtoisesti siirtyy pesupaikalle, odottaa iloisesti kohteella pesun ajan ja mahdollisesti tassujen kuivauksen jälkeen on ryntäämässä uudestaan suihkukaappiin – kuten Piin kanssa viimeksi kävi.

Halutessaan kohteen voi häivyttää pois siinä vaiheessa, kun koira on yhdistänyt tassujen pesun mukavaksi asiaksi eikä yritä enää väistellä vettä. Käytä kohteelta poistumisen sijaan koiran väistämiseen tai pelkoon viittaava elekieltä merkkinä suihkuttamisen lopettamiselle. Kohteen voi myös hyvin jättää osaksi tassunpesurutiineita, eikä sitä tarvitse välttämättä lainkaan häivyttää.

Videolla puolivuotias Pii näyttää, että tassupesulla voi olla varsin mukavaa:

Sovelluskohteet

Samaan tapaan koiran, tai muun eläimen, voi totuttaa moniin muihinkin käsittely- ja hoitotoimenpiteisiin. Mitä oudompaa käsittelyä koira tutulta ihmiseltä kotona hyvillä mielin ja vapaaehtoisesti sietää, sen helpompi käsiteltävä koira on myös esimerkiksi eläinlääkärissä, jossa tilanteen haastavuutta lisäävät esimerkiksi koiran kivut ja vieraampi ympäristö. Näiden asioiden harjoitteluun kannattaa siis panostaa paitsi pentujen myös aikuisten koirien kanssa – koskaan ei ole liian myöhäistä!

Alla muutamia linkkivinkkejä mm. eläintarhoista, joissa eläimille opetetaan usein naksutinkouluttamalla hoitotoimenpiteisiin osallistumista. Merileijonan, puuman tai hyeenan pakottaminen toimenpiteisiin ei käy kovin helposti ja pieniä tarkastuksia varten työläs ja riskialtis rauhoittaminen ei ole järkevää. Mukavat koulutushetket tuovat sekä virikkeitä että auttavat tarkkailemaan eläinten kuntoa. Eläimet voidaan kouluttaa muun muassa vapaaehtoisesti antamaan verinäyte. Tassukohteen sijaan tehtävä voi olla vaikkapa paikoillaan seisominen tai makaaminen tietyissä paikassa. Näilläkin eläimillä on mahdollisuus aina poistua tilanteesta ja monien eläinten kanssa toimenpiteet suoritetaan turvallisuussyistä aidan läpi.

Huomaa myös, kuinka monilla videoilla käsittelyn helpompia vaiheita harjoitellaan runsaasti ja rutiininomaisesti. Näin positiivisesta mielleyhtymästä tulee vahva ja harjoittelussa päästään etenemään eläintä stressaamatta. Edes hieman kivuliaampi kokemus ei romuta yhteistyötä, kun taustalla on suuri määrä mukavia kokemuksia. Yksikään näistä eläimistä ei yritä esimerkiksi verinäytteen ottamisen jälkeen poistua paikalta vaan jatkavat harjoittelua.

Verinäytteen otto leijonalta:

Kirahviantiloopin käsittely ja verinäyte:

Merileijonien ohjaaminen, käsittely ja tutkiminen:

Verinäytteen otto puumalta:

Verinäytteen otto koiralta:

Hyeenojen tarkistus ja toimenpiteissä tarvittavien taitojen harjoittelu:

Lähteet:
Bassett L, Buchanan-Smith HM. Effects of predictability on the welfare of captive animals. Applied Animal Behaviour Science 102 (2007) 223–245
Song L, Che W, Min-wei W, Murakami Y, Matsumoto K. Impairment of the spatial learning and memory induced by learned helplessness and chronic mild stress. Pharmacology, Biochemistry and Behavior 83 (2006) 186–193